MUSIIKKITERAPIA

Musiikkiterapia perustuu asiakkaan, terapeutin ja musiikin dialogisuuteen. Nämä elementit tuottavat mahdollisuuden ns. keskustella ”puhuvilla soittimilla”, kun sanat eivät riitä.

Musiikki vaikuttaa meihin voimakkailla tavoilla. Se voi herättää vahvoja tunteita, saada meidät naputtamaan sormia tai jalkojamme mukana sen kanssa, ja jopa auttaa oppimisen ja muistin kanssa. Musiikkiterapiassa voidaan kuunnella musiikkia tai soittaa musiikkia. Musiikkiterapiassa kuunnellaan musiikkia tai soitetaan. Musiikkiterapian menetelmiä on monenlaista ja usein asiakkaalle löytyy oma tapa kommunikoida ja olla dialogissa terapeutin kanssa.

-ADHD
-masennus
-Asperger

www.musiikkiterapia.net

MUSIIKKI JA AIVOSI

Musiikkiterapia on kliininen ja tieteelliseen tutkimukseen perustuva hoitomuoto, jossa koulutettu ammattilainen käyttää musiikin elementtejä terapeuttisessa hoitosuhteessa asetettujen yksilöllisten tavoitteiden saavuttamiseksi.

  • Musiikki toimii harhauttajana. Se vie huomion pois negatiivisista ärsykkeistä miellyttävämmille ja rohkaisevammille urille.
  • Musiikki voi vaikuttaa hengitykseen ja sykkeeseen.
  • Musiikki voi myös parantaa mielentilaasi. Tämä auttaa esimerkiksi masennuksen ja ahdistuksen hallinnassa.
  • Musiikki voi auttaa lievittää kipuaistimuksia.
  • Musiikki muuttaa kivun, masennuksen ja vammojen vakiintuneita kaavoja.
  • Musiikki täyttää mielen jollakin tutulla ja rauhoittavalla.
  • Vahvasykkeinen musiikki voi stimuloida aivoaaltoja. Hidas syke edistää hitaita aivoaaltoja, jotka liitetään hypnoottisiin tai meditatiivisiin tiloihin. Nopea syke taas voi rohkaista virkeämpää ja keskittyneempää ajattelua.
  • Musiikin kuuntelu saa aivot erittämään mielihyvähormoninakin tunnettua dopamiinia.

Musiikkiterapiaan voi sisältyä:

  • musisointia
  • musiikin kuuntelua
  • biisien tekemistä
  • lyriikoista keskustelemista

MUSIIKKI JA OPPIMINEN

Musiikki vaikuttaa meihin voimakkailla tavoilla. Se voi herättää vahvoja tunteita, saada meidät naputtamaan sormia tai jalkojamme mukana sen kanssa, ja jopa auttaa oppimisen ja muistin kanssa.

Musiikki ja aivot
Musiikin kuuntelu ja soitto vaikuttaa useita aivon osia:

  • Limbinen järjestelmä: Osallinen musiikin aiheuttamissa tunnereaktioissa.
  • Etuotsalohkon kuori: Hallinnoi käytöstä, ilmaisua ja päätöstentekoa.
  • Motorinen aivokuori: Mukana liikkeessä tanssin tai soittimen soittamisen aikana.
  • Aivokurkiainen: Yhdistää aivon kummatkin puolet.
  • Tuntoaivokuori: Hallinnoi taktiilista palautetta tanssin tai soittimen soittamisen aikana.
  • Kuuloaivokuori: Kuuntelee ääniä; aistii ja analysoi säveliä.
  • Hippokampus: Mukana muistamisessa, kokemuksissa ja kontekstissa.
  • Näköaivokuori: Osana musiikin lukemisen tai omien tanssiliikkeiden katsomisen kanssa.
  • Pikkuaivot: Mukana liikkeessä tanssin tai soittimen soittamisen aikana. Myös mukana tunnereaktioissa.

Tutkimukset ovat osoittaneet, että musiikki saattaa vaikuttaa positiivisesti oppimiseen ja muistiin useilla tavoilla:

Musiikin kuuntelu auttaa muistojen palauttamista mieleen
Tutun musiikin kuuntelu stimuloi hippokampusta, joka hallinnoi pitkäaikaismuistia. Tietyn kappaleen kuuntelu saattaisi auttaa sinua muistamaan muistoja hetkestä, kun kuuntelit sen ensimmäisen kerran. Täten muistaminen parantuu, jos kuuntelee samaa musiikkia oppimisen tai opiskelun ja kokeiden aikana.

Musiikin kuuntelu saattaa lisätä tuotteliaisuutta
Vaikka tutkimus ei ole vielä lopullista, jotkut tutkimukset esittävät, että nopeampi musiikki saattaa saada aivosi työskentelemään nopeammin. Toiset esittävät, että musiikin kuuntelu parantaa mielialaa tylsien asioiden tekemisen aikana, mikä voi auttaa väsymyksen torjunnan kanssa. Tämä tapahtuu siksi, että musiikin kuuntelu vapauttaa dopamiinia.